Ripatti, Author at Passi & Ripatti

Digitalisointi on ratkaisut, osa 4: Tulevaisuudessa enemmän tai vähemmän teknologiaa?

Ripatti2022-12-01T11:48:34+02:00December 1st, 2022|Categories: Thinking|

Tähän mennessä tehty digitalisointi on luonnollisesti ollut hyvin teknologiapainotteista. Verkkokaupat, CRM:t, sovellukset ja integraatiot eivät synny ilman teknistä suunnittelua ja ohjelmointia. Ihan samoin on tapahtunut kaikilla muillakin toimialoilla. Rautateitä varten piti rakentaa rataa, asemia ja kalustoa. Autoilua varten on pitänyt rakentaan teitä, parkkipaikkoja ja autoja eri muodoissa. Jossain vaiheessa kuitenkin aina päädytään pisteeseen, jossa tarve uuden rakentamiselle vähenee koska suurin osa on jo olemassa. Toki uusia teitä aina rakennetaan, mutta vain murto-osa suhteessa koko tieverkostoon. Miten käy digitalisoinnissa? Olemmeko jo tilanteessa, jossa teknologiaa on riittävästi pystyssä ja uuden tekeminen vähenee? Vai meneekö vielä toiset 25 vuotta ennen kuin rakennusvaihe kääntyy ylläpito- ja täydennysvaiheeksi? Muutamia argumentteja puolesta ja vastaan: - Teknologiaan on investoitu valtavasti, joten enemmin tai myöhemmin organisaatioilla ei ole [...]

Digitalisointi on ratkaistu, osa 2: Monoliitit ja ekosysteemit

Ripatti2022-11-14T12:46:10+02:00November 14th, 2022|Categories: Thinking|Tags: digitalisointi, ekosysteemi, markkina, monoliitti, toimiala, tulevaisuus, yritykset|

Digitalisointiin liittyviä palveluita tarjoavien tahojen markkina kypsyy ja liikesuunta näyttää olevan kovaa vauhtia kohti "kaikki samalta luukulta" -tarjoomaa. Strategiat, muotoilut, käyttöliittymät, frontit, backit, datat ja AI:t - kaikkia on oltava tarjolla. Toimijat näyttävät lähestyvän yhden luukun -periaatetta kahdella tavalla. Vaihtoehto A: Monoliitit Tieto, CGI, Solita, Gofore, Siili, Reaktor, Futurice, Vincit (sis. Bilot / Motley), Accenture yms. Yksi brändi, jonka alta saa kaiken. Vaihtoehto B: Ekosysteemit Fusion ekosystem Hellon & Graend Luoto Company ja kumppanit The North Alliance (Suomessa DK&A ja Bob the robot) Loihde (Advisory, Analytics, Factor, Trust) Futurice (Aito.ai, Columbia Road, Meltlake, Recordly, Thriv, Vuono) Puuttuuko listasta vielä joku olennainen ekosysteemi? Muutamia mielenkiintoisia hajahuomioita: Ainakin Reaktor ja Futurice siis etenevät sekä monoliitilla että ekosysteemillä. Reaktor vielä lisäksi koukkaa luovan [...]

Onko digitaalisessa maailmassa luksusta?

Ripatti2022-10-27T12:59:06+02:00October 27th, 2022|Categories: Thinking|Tags: brändi, digi, kulta, luksus, mielikuva, timantit|

Käsilaukku, auto, ravintola, hotelli, kello - ainakin näitä kaikkia on tarjolla tavis- ja luksusversiona. Osassa luksusta saa rahalla, toisissa pitää vielä sen lisäksi päästä piireihin. Itse luksuksen lähdekin vähän vaihtelee. Välillä se on parempia ominaisuuksia, laadukkaampia materiaaleja ja parempaa palvelua. Toisinaan se on taas puhtaasti mielikuvaa ja brändiä. Youtubesta ei ole olemassa kullalla päällystettyä versiota. Sähköposteihin ei saa lisää vauhtia millään. Spotify ei tarjoa parempaa musiikkia 1000 € kuukausimaksua vastaan. Missä on digitaalisen maailman luksus? Ei ole? On? Hyvä vai huono asia? Osallistu keskusteluun LinkedInissä

Hypoteesi: digitalisointi on ratkaistu

Ripatti2022-10-25T14:07:08+02:00October 25th, 2022|Categories: Thinking|Tags: digi, digitalisointi, historia, in-house, markkina, toimintaympäristö|

Keskustelimme alkuviikosta yhtiökumppaneiden kanssa bisneksistä ja digitalisoinnin nykytilasta. Oma johtopäätökseni keskusteluista, markkinan ja toimijoiden arvioinnista oli, että digitalisointi on käytännössä ratkaistu. Perustelut hypoteesille ovat seuraavat: Digi- ja IT-toimijoiden markkina on kypsymässä kovaa vauhtia ja toimijat vähenevät yritysostojen ja fuusioiden kautta Pienet ja erikoistuneet firmat ovat vähitellen yhdistyneet isompien kanssa. Ennen oli erikseen analytiikka- some-, applikaatio yms. firmoja, mutta nyt ne ovat osa perushommia, jota kaikki tarjoavat. Alan isoilla toimijoilla on käytännössä sama tarjooma, mutta vähän eri nimillä ja painotuksilla (business design, palvelumuotoilu, ohjelmistokehitys, pilvipalvelut, data, ylläpito). Todellisuudessa kyvykkyydet ovat vielä vähän eri tasoilla, mutta ainakin markkinointiteksteihin osataan kirjoittaa samat asiat. Pääsääntöisesti tiedetään mitkä bisneksessä käytettävät teknologiset palikat ovat (ERP, CRM, PIM, verkkokauppa, maksaminen, tunnistautuminen, asiakasrajapinnan palvelut, markkinoinnin automaatio yms.). Eli [...]

Missä asennossa haluat asiakkaasi olevan?

Ripatti2017-01-26T09:07:20+02:00September 8th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: Afrikka, asiakaskokemus, Brian Eno, digitalisoituminen, James Carse, käytettävyys, käyttökokemus, mobiili, statiili, statilisoituminen|

Asiakaskokemus, käyttökokemus, käytettävyys. Tuttu mantra digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja ihan syystäkin. Mutta tarkemmin ajatellen nykyisissä digitaalisten palveluiden kokemuksissa ihminen on rajattu aivojen, silmien ja sormien kolminaisuudeksi. Paradoksaalisesti “mobiili” koskee itse laitteen liikkuvuutta, kun konetta käyttävän ihmisen osalta voitaisiin puhua enemmänkin “statiilista”. Jos tarkkailet hetken mobiililaitetta käyttäviä ihmisiä, niin huomaat heidän laskevan katseensa ja kumartavan nöyrästi teknologiansa edessä. James Carse kiteyttää kaikenlaisten koneiden käytön loistavasti kirjassaan Infinite Games: “To operate a machine one must operate like a machine”. Mitä enemmän siirrymme digitaalisten palveluiden käyttäjiksi töissä ja kotona, sitä enemmän muokkaamme käyttäytymistämme koneille sopivaan muotoon, koko psykofyysisen kokonaisuutemme osalta. Tuottaja-muusikko-taiteilija Brian Eno on omalla tavallaan kiteyttänyt ilmiön: “Tietokoneiden ongelma on se, että niissä ei ole tarpeeksi Afrikkaa.” Digitaalisten palveluiden asiakaskokemuksen osalta voidaan [...]

Kaikkien ongelmien äiti

Ripatti2017-01-26T09:07:20+02:00August 26th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: asiakkaat, filosofia, johtaminen, markkinointi, monimutkaisuus, myynti, strategia|

Mikä tahansa liiketoiminta näyttää suurin piirtein tältä. Se on monimutkainen, muuttuva, kiemurteleva ja hankala selittää kokonaisuutena. Siinä ei ole suoria linjoja tai selkeitä rajoja yhden osan ja toisen välillä. Selkeyden vuoksi se on kuitenkin jaoteltu osiin ja osien väliin on vedetty rajoja. Tuo on markkinointia, tuo on myyntiä, täällä on johtamista ja tuolla tukitoimintoja. Sama asiakkaiden kanssa. Nuo ovat varhaisia omaksujia, nämä sosiaalisia pölpöttäjät ja tuolla laatikossa majailevat epäilevät erkit. Tämä on vielä ihan ok. On paljon helpompi selittää työkaverille, että markkinointi lähtee oikeasta alakulmasta ja nousee kaarevasti kohti vasenta yläkulmaa pienellä kierteellä. Tai että epäilevät erkit tekevät keskellä z-kirjaimen näköisen mutkan. Mutta sitten, vahingossa tai tahallaan, joku unohtaa, että on kyse kokonaisuudesta, joka on jaoteltu osiin, jotta siitä olisi [...]

Tulevaisuuden asumista Lähiöfestareilla

Ripatti2017-01-26T09:07:20+02:00August 18th, 2015|Categories: Cases, Foresight, Future home|Tags: asuminen, breathe, Ennakointi, feel, hear, Lähiöfestivaali, see, Tekes, tulevaisuus, tunne, työpaja|

Piipahdimme viime viikolla Virpin ja Hannu T:n kanssa pitämässä tulevaisuuden asumisen työpajan OurHouse -lähiöfestivaaleilla. Työpajan kärkeen Virpi alusti tulevaisuuden asumisen trendeillä, joita kommentoivat omasta näkökulmasta neljän startupin (Beddit, Bttn, Sanamaailma ja Oura) edustajat. Alustuksen jälkeen ryhmät siirtyivät aurinkoiseen ulkoilmaan muodostamaan omaa näkemystään neljän teeman kautta. Kahden tunnin aikana ei vielä kovin syviä visioita ehtinyt syntyä, mutta teemojen ympärille kertyi mukavasti uutta pohdittavaa.

Norjalainen ja serbokroaatti keskusteli, kumpi ymmärsi?

Ripatti2016-02-18T23:28:34+02:00August 13th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: kielet, kulttuuri, viestintä|

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (8/2015) oli erittäin mielenkiintoinen Reetta Rädyn kirjoittama juttu Helsingissä puhuttavista kielistä. Jutusta jäi päähän pyörimään kaksi yleisesti kielen olemusta käsittelevää kohtaa. “Filosofit, kuten Ludwig Wittgenstein, ovat kuvanneet kieltä sanomalla, että kielemme rajat ovat maailmalle rajat. Se tarkoittaa kai suunnilleen sitä, että kieli sekä mahdollistaa että rajoittaa ajatteluamme.” “Kielet ovat ajatusten ja kulttuurien alustoja, ja siksi kaikki ajatukset ja kulttuurit ovat erilaisia riippuen kielestä, jolla ne toteutetaan.” [Kielentutkija Janne Saarikiven kommentti] Tulee heti mieleen vanha kunnon “bullshit bingo”, jolla naureskellaan konsulttien hokemille iskusanoille. Hevonpaska-bingon osaajat ovat osa kulttuuria, johon kuuluu kulloinkin muodissa olevien sanojen käyttäminen. Tämän kulttuurin ulkopuolelle taas jäävät tietysti henkilöt, joille kyseiset termit eivät ole tuttuja tai niiden käyttö on vielä vakiintumatonta. Toimitusjohtaja Saari käyttää ilmiöstä [...]

Ihmisen logiikka, datan logiikka

Ripatti2016-02-18T23:29:10+02:00April 23rd, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: data, liiketoiminta, logiikka, palvelumuotoilu, strategia|

Pizza & kebab. Kukkakauppa, lahjatavaraliike ja hautaustoimisto. Kodinkoneliike ja rautakauppa. Kello & Kemikalio. Tuttu näky lähes jokaisen suomalaisen paikkakunnan keskustassa. Pienellä paikkakunnalla eivät yhden asian yritykset ole menestyskelpoisia, kun asiakaskunta ei vaan riitä. Edellä mainitut yhdistelmät tuntuvat ihmisaivoille ihan järkeviltä. Niissä on jonkinlainen konseptuaalinen yhteys, jonka tuntuu meistä loogiselta. Mielenkiintoiseksi tämä menee siinä vaiheessa kun iso pojat, ison datansa kanssa, rupeavat analysoimaan ja tunnistamaan yhdistelmiä, jotka jostain syystä vain toimivat, vaikka ne tuntuvat ihmisaivoilla täysin epäloogisilta. Joku algoritmi jossain kertoo, että jääkiekko ja leikkuupuimurit, remontointi ja mausteet tai ravit ja kirjanpito ovat kaupallisesti potentiaalisia yhdistelmiä. Kiinnostavaa nähdä miten toimialojen rajat, arvoketjut ja strategiat laaditan kun tavoiteltava lopputulos vastaa datan logiikkaa, ei ihmisen. Opimmeko ajattelemaan uudella tavalla ja katsomaan asioita uusista [...]

Mitä digitalisoituminen ei muuta?

Ripatti2017-01-26T09:07:20+02:00April 15th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: digitalisaatio, digitalisoituminen, empatia, luovuus, muutokset, rakkaus, rikkaus, trendit, ystävyys|

Digitalisoituminen muuttaa toimintaympäristöämme, julkishallinnon palvelukulttuuria, maailmaa, kaikkia toimialoja, työelämää, liiketoimintalogiikkaa, rakentamisen toimintakulttuuria, sisältöjä, asiakkaiden ostokäyttäytymistä, kysynnän luonnetta ja arkea. Ilmiöitä tarkastellessa on yleensä hyvä myös pohtia mihin kyseinen asia ei tule vaikuttamaan, jotta näkee kokonaiskuvan eikä vain sokeasti katsele yhdestä näkökulmasta. Pistin toimiston tussitaululle viikko sitten haasteen: “Mitä digitalisoituminen ei muuta?”. Ajatuksia kertyi iso kasa, tässä muutamia perustelujen kera sekä lista muista taululla olleista. Rikkaus Riippumatta onko tilillä euroja, dollareita vai bitcoineja, toisilla niitä on enemmän toisilla vähemmään. Hiljaisuus Hys! Ystävyys Ystävyyteen tarvitaan edelleen kaksi ihmistä, aikaa, luottamusta ja kommunikaatiota. Vanhemmuus Vanhemmuus on rakkautta, vastuuta ja huolenpitoa välineistä riippumatta. Liikkuminen Jos haluat paikasta A paikkaan B, joudut liikkumaan. Aika Sekunteja, minuutteja, tunteja, päiviä, kuukausia, vuosia… Muistot Kuvia, videoita ja tekstiä [...]

Kenelle sydämenlyöntisi myyt?

Ripatti2017-01-26T09:07:20+02:00April 9th, 2015|Categories: Do tank, Future home|Tags: data, hyvinvointi, internet of things, mittaaminen, perhe, qualified self, terveys, tulevaisuuden koti|

Mikä on tärkein ihmisen kehosta saatava datavirta? Se voisi varmaan olla joku muukin, mutta tämän prototyypin lähtökohtana oli sydämenlyönti. Jos sydämenlyönnit ovat reaaliaikaisesti seurattavissa, niin kenelle niitä halutaan jakaa? Voisiko vaikka koko perheen sydämenlyönnit tuoda näkyville? Kuten aiemminkin, tavoitteena oli luoda esine, joka herättäisi ajatuksia ja johtaisi pohtimaan kehosta kerättävää dataa eri näkökulmista. Mitä dataa kehosta pitäisi kerätä? Datan kerääminen alkaa yleensä helpoimmasta päästä, kehon osalta datasta joka saadaan mitattua tunkeutumatta kovin syvälle ihon alle. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että se on oikeaa dataa kerättäväksi. Kaiken lisäksi keho on kokonaisuus, jonka yksittäisestä osasta ei välttämättä voida sanoa miten kokonaisuus toimii. Käykö siis niin, että mittaamme pitkään yhdentekeviä asioita, ennen kuin päästään pisteeseen, jossa datasta on todellista hyötyä? Vai [...]

Miksi palvelumuotoilua tarvitaan?

Ripatti2017-01-26T09:07:20+02:00April 1st, 2015|Categories: Fieldnotes, Service Design|Tags: filosofia, ihmiset, johtaminen, julkinen sektori, Karl Popper, Of clocks and clouds, organisaatio, palvelumuotoilu, systeemi, yritykset|

Tämä on ensimmäinen osuus “Mikä ihmeen palvelumuotoilu?” -esityksestäni, jota olen käyttänyt alustuksissa ja erilaisissa palvelumuotoilun koulutuksissa yritysten, julkisen sektorin ja muiden tahojen kanssa. Aloitetaan lyhyellä filosofisella osuudella. Tämä ajatus ei ole minun, vaan Karl Popperin, joka oli viime vuosisadalla London School of Economicsin professori, filosofi ja muutenkin varsin viisas henkilö. Hän kirjoitti vuonna 1966 paperin “Of clocks and clouds”, jossa jakoi maailmaa janalle, jossa toisessa päässä ovat kellon tavoin toimivat, toisessa pilvien lailla toimivat asiat. Kellon lailla toimivat asiat toimivat aina säännöllisesti ja ennustettavasti, ilman poikkeuksia. Niiden toimintaa on helppo ennustaa, koska poikkeuksia ei tule. Kellomaisen asian “viisarit” nytkähtävät aina ennalta määritellyllä hetkellä eteenpäin. Vastaavasti janan toisessa päässä ovat pilvien lailla toimivat asiat. Ne ovat vaikeasti hahmotettavia, epämääräisiä ja niihin [...]

Ripatti

About Ripatti