Fieldnotes

Parhaat linkit palvelumuotoiluun

2017-03-02T11:10:42+02:00March 2nd, 2017|Categories: Fieldnotes|

Digilääkäri Tuomo Oikarainen kysyi LinkedInissä: ”miten lähteä palvelumuotoilun perusteita oppimaan?” Hän sai valtavan määrän hyviä vastauksia, joten keräsimme linkit ja vinkit yhteen, ja lisäsimme muutamat omat suosikkimme. Tässä siis kokoelma, josta löytyy taatusti jokaiselle palvelumuotoilusta kiinnostuneelle sopiva tapa oppia.   Koulutukset ja opinnot Opintoja löytyy kaikissa muodoissaan: löytyy kansainvälisiä verkkokursseja, muutaman päivän introja, yliopiston kursseja ja tutkintoja. https://opintopolku.fi/app/#!/haku/palvelumuotoilu?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los http://www.aaltopro.fi/ohjelma/palvelumuotoilu-innovoi-suunnittele-ja-kehita-palvelusi-uudelle-tasolle?gclid=CKS8gcO7tdICFUZfGQodB_YJlg#kouluttajat https://www.laurea.fi/opiskelu-ja-hakeminen/yamk-tutkinnot/service-innovation-and-design http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/valmennus-ja-konsultointi/service-design-ja-tuotekehitys-palveluliiketoiminnassa https://www.tieturi.fi/koulutukset/liiketoiminnan-kehittaminen-ja-prosessien-mallintaminen/palvelumuotoilu-koulutus-ja-workshop https://www.siili.com/academy/service-design-thinking-workshop  https://dschool.stanford.edu/resources-collections/a-virtual-crash-course-in-design-thinking https://www.coursera.org/learn/uva-darden-design-thinking-innovation https://www.udemy.com/service-design-fundamentals-business-perspective/   Blogit, podcastit, videot ja kirjoitukset YouTube on aarreaitta. Sieltä löytyy esittelyvideoita, tunnettujen opettajien luentoja, ja seminaariesityksiä. Podcastien kuuntelu on hyvä tapa oppia alan harjoittajien ajatuksista. Blogit ovat hyvä lähde, ja niitä löytyy lukemattomia, joten emme listaa kovin montaa. Etsi, ja valitse itse omaan kiinnostuksesi sopiva blogi. https://www.youtube.com/watch?v=U499U4TcyY8 http://www.servicedesignpodcast.com https://designyourthinking.com https://serviceleadershipblog.com  https://www.linkedin.com/pulse/design-thinking-whats-me-nora-kärkkäinen https://blog.practicalservicedesign.com/ https://passiripatti.fi/2015/04/miksi-palvelumuotoilua-tarvitaan/ [...]

Toimisto tänään 360° muodossa

2017-01-26T09:07:19+02:00December 8th, 2016|Categories: Fieldnotes|

Terhi on kovasti hehkuttanut, että VR on kova juttu. Kun tarpeeksi jatkaa niin tässähän innostuu itsekukin. Testailtiin nopeasti miten kännykällä onnistuu väsäillä VR-kuva. Löydät testin katsottavaksi laseilla täältä: https://goo.gl/vrphoto/MBNTlG0fISdSPA1x1 Samalla tuli testattua, että saahan sen sivustollekin 360-versiona.

Uuden aikakauden muotoilu, ja muotoilija

2016-11-07T12:57:17+02:00November 7th, 2016|Categories: Fieldnotes, Service Design|Tags: , , , , , |

Palvelumuotoilu on jo monille tuttu termi. Sen myötä muotoilun menetelmät, työtavat ja prosessit ovat tulleet tutuksi suurelle joukolle ihmisiä, joille muotoilu aiemmin on tarkoittanut kehitysprojektin loppuvaiheessa palvelun visuaalisten elementtien tai käyttöliittymän suunnittelua. Muotoilun menetelmien käyttö nykymaailmassa ei kuitenkaan rajoitu vain käyttöliittymien, aineistojen, esineiden tai palveluiden asiakaspolun kehittämiseen. Monet edelläkävijäyritykset, kuten Apple, Pepsi, Starbucks, IBM ja Deutsche Bank, käyttävät muotoilijoita apuna kaikessa liiketoiminnan ongelmanratkaisussa - nykyajan kompleksiset, nopeasti kehittyvät tilanteet ja monimuotoiset ongelmat kaipaavat uudenlaista ongelmanratkaisukykyä. Siksi on syntynyt täysin uusia muotoilun osa-alueita: sisällön muotoilu, muutoksen muotoilu, strategian muotoilu, liiketoiminnan muotoilu jne. Miksi muotoilu nähdään melkeinpä ”hopealuotina” jota voidaan käyttää lähes mihin tahansa? Syitä on monia: Muotoilu perusolemukseltaan on ongelmasta ja alasta riippumatonta. Samoja menetelmiä voidaan käyttää miltei mihin tahansa ongelmaan [...]

Muotoilija on tunteiden tulkki

2016-11-02T09:21:14+02:00November 1st, 2016|Categories: Fieldnotes|Tags: , , |

Blogissaan Perttu kirjoitti: ”Digitulkki” on yhdistelmä valtavaa kiinnostusta ja näkemystä teknologian mahdollisuuksia kohtaan sekä kykyä kääntää nämä mahdollisuudet asiakaskokemuksen tai työpäiväkokemuksen kielelle. Digitalist Network Developers ryhmässä tuli muutama argumentti sen puolesta, että tulkkina toimimisen suunta pitäisi pääosin olla toiseen suuntaan, oma kommenttini: "Suunta mielellään outside-in eli asiakkaan tarpeista ja motivaatioista ratkaisuihin. Vaikka olisi disruptiota tai täysin uutta teknologiaa, kyllä niidenkin pitää perustua ihmisten nykyisyyden syvälliseen tuntemukseen. Muuten syntyy twiittaavia roskiksia jotka päätyy hassut kuriositeetit osastolle." Sisältömuotoilija, palvelumuotoilija, kasvumarkkinointimuotoilija, elämysmuotoilija, tapahtumamuotoilija, muutosmuotoilija, strategiamuotoilija, brändimuotoilija, liiketoiminnan muotoilija. #muotoilijabongaus Miten digitulkki liittyy muotoilijaan? Siten, että muotoilija on tulkki. Tunteiden tulkki. Tunteet, tarpeet, kokemukset ja merkitykset ovat muotoilijan leipäheinää. Muotoilija osaa tunnistaa ja herättää tunteita. Muotoilija osaa tulkita myös syvemmällä piileviä tarpeita,  ja niihin pohjautuen muotoilla [...]

55 työkalua liiketoiminnan muotoiluun

2017-01-26T09:07:19+02:00September 6th, 2016|Categories: Fieldnotes, Instagram|Tags: , , , , , |

Jokainen kirjamme työkalu löytyy nyt myös Passi & Ripatti sivustolta digitoidussa muodossa ohjeiden kera. Videoita vielä viimeistellään, samoin aineiston sähköistä paketointia. Niitä odotellessa tutustu vaikkapa palvelumuotoiluprojektiemme suosikkityökaluun Kontekstianalyysi. Esittelen työkaluja säännöllisen epäsäännöllisesti blogissamme, sattumanvaraisessa järjestyksessä. Kontekstianalyysi valikoitui ensimmäiseksi esittelyyn koska se on käytössä miltei jokaisessa projektissa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, siksipä tämä työkalu tunnetaan myös nimellä Emootiokartta. Passi toteaa: "Tämä työkalu auttaa kokonaisuuden ymmärtämisessä, ja siihen tulee palattua joka vaiheessa jotta se kokonaisuus myös pysyy kasassa." Ripatti komppaa: "Tämä on oikeasti myös minun suosikkityökaluni, mutta en valitse sitä kun en halua valita samaa kuin Passi." Minulla kontekstianalyysi on ollut tulostettuna esillä projektien jokaisessa työpajassa, ja sen eteen hiljennytään säännöllisesti. Minut se heittää todella tehokkaasti asiakkaan mielenmaisemaan, ja auttaa ymmärtämään että yksittäinen kohtaaminen [...]

P/R: KEVÄTSEURANTA 2016

2017-01-26T09:07:19+02:00March 17th, 2016|Categories: Fieldnotes|

Valoisaa. Aurinko. Sieltä se Neiti Kevät jälleen rynnii meidän kaikkien iloksi.  P&R on seurannut kevään editysmistä jo vuodesta 2013 ja taas mennään! Homma toimii näin: Tarkkaile ympärillesi. Bongaa perinteiset tapahtumat luonnosta ja katukuvasta. Kommentoi päivä ja paikka kommenttiketjuun alle. (Optio) Lisää omat kevään havaintosi kommentteihin (esimerkiksi keväästä piristynyt työkaveri havaittu). Voit printata vaikka työkaverien iloksi seinällesi myös oman version. ;) Kevätseuranta 2016 › Tässä kohteet, joita sinun tulisi havainnoida: 2016 2015 2014 2013 Terassi auki!  20.4.  23.3. Leskenlehden keltainen kukka törröttää maastossa  30.3.  21.4. Kesärenkaat  15.3. 12.3.  29.3.  19.4. Koivu hiirenkorvilla  9.5. Bikinit tai shortsit katukuvassa 14.3.  21.4.  8.5. Kekomuurahainen täydessä työssä kekonsa äärellä Lennä lennä leppäkerttu... 14.3.  19.4.  21.4. Nokkosperhonen liitelee vieressäsi  20.4.  6.5. Sisilisko viettää aikaa auringossa Sammakko [...]

Missä asennossa haluat asiakkaasi olevan?

2017-01-26T09:07:20+02:00September 8th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: , , , , , , , , , |

Asiakaskokemus, käyttökokemus, käytettävyys. Tuttu mantra digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja ihan syystäkin. Mutta tarkemmin ajatellen nykyisissä digitaalisten palveluiden kokemuksissa ihminen on rajattu aivojen, silmien ja sormien kolminaisuudeksi. Paradoksaalisesti “mobiili” koskee itse laitteen liikkuvuutta, kun konetta käyttävän ihmisen osalta voitaisiin puhua enemmänkin “statiilista”. Jos tarkkailet hetken mobiililaitetta käyttäviä ihmisiä, niin huomaat heidän laskevan katseensa ja kumartavan nöyrästi teknologiansa edessä. James Carse kiteyttää kaikenlaisten koneiden käytön loistavasti kirjassaan Infinite Games: “To operate a machine one must operate like a machine”. Mitä enemmän siirrymme digitaalisten palveluiden käyttäjiksi töissä ja kotona, sitä enemmän muokkaamme käyttäytymistämme koneille sopivaan muotoon, koko psykofyysisen kokonaisuutemme osalta. Tuottaja-muusikko-taiteilija Brian Eno on omalla tavallaan kiteyttänyt ilmiön: “Tietokoneiden ongelma on se, että niissä ei ole tarpeeksi Afrikkaa.” Digitaalisten palveluiden asiakaskokemuksen osalta voidaan [...]

Kaikkien ongelmien äiti

2017-01-26T09:07:20+02:00August 26th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: , , , , , , |

Mikä tahansa liiketoiminta näyttää suurin piirtein tältä. Se on monimutkainen, muuttuva, kiemurteleva ja hankala selittää kokonaisuutena. Siinä ei ole suoria linjoja tai selkeitä rajoja yhden osan ja toisen välillä. Selkeyden vuoksi se on kuitenkin jaoteltu osiin ja osien väliin on vedetty rajoja. Tuo on markkinointia, tuo on myyntiä, täällä on johtamista ja tuolla tukitoimintoja. Sama asiakkaiden kanssa. Nuo ovat varhaisia omaksujia, nämä sosiaalisia pölpöttäjät ja tuolla laatikossa majailevat epäilevät erkit. Tämä on vielä ihan ok. On paljon helpompi selittää työkaverille, että markkinointi lähtee oikeasta alakulmasta ja nousee kaarevasti kohti vasenta yläkulmaa pienellä kierteellä. Tai että epäilevät erkit tekevät keskellä z-kirjaimen näköisen mutkan. Mutta sitten, vahingossa tai tahallaan, joku unohtaa, että on kyse kokonaisuudesta, joka on jaoteltu osiin, jotta siitä olisi [...]

Norjalainen ja serbokroaatti keskusteli, kumpi ymmärsi?

2016-02-18T23:28:34+02:00August 13th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: , , |

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (8/2015) oli erittäin mielenkiintoinen Reetta Rädyn kirjoittama juttu Helsingissä puhuttavista kielistä. Jutusta jäi päähän pyörimään kaksi yleisesti kielen olemusta käsittelevää kohtaa. “Filosofit, kuten Ludwig Wittgenstein, ovat kuvanneet kieltä sanomalla, että kielemme rajat ovat maailmalle rajat. Se tarkoittaa kai suunnilleen sitä, että kieli sekä mahdollistaa että rajoittaa ajatteluamme.” “Kielet ovat ajatusten ja kulttuurien alustoja, ja siksi kaikki ajatukset ja kulttuurit ovat erilaisia riippuen kielestä, jolla ne toteutetaan.” [Kielentutkija Janne Saarikiven kommentti] Tulee heti mieleen vanha kunnon “bullshit bingo”, jolla naureskellaan konsulttien hokemille iskusanoille. Hevonpaska-bingon osaajat ovat osa kulttuuria, johon kuuluu kulloinkin muodissa olevien sanojen käyttäminen. Tämän kulttuurin ulkopuolelle taas jäävät tietysti henkilöt, joille kyseiset termit eivät ole tuttuja tai niiden käyttö on vielä vakiintumatonta. Toimitusjohtaja Saari käyttää ilmiöstä [...]

Konkreettisesti digitaalinen

2016-02-18T23:30:46+02:00April 24th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: , , , , |

Olen viime aikoina kuullut sananparren “digitalisaatio muuttaa kaiken” niin monta kertaa, että uskoisin sen olevan nykyaikamme mantra. Jumala on suuri. Digitalisaatio muuttaa kaiken. Tätä virttä hokevat aikamme keskeiset digishamaanit ja elektroevankelistat. Mielenkiintoisena sivukommenttina kannattaa lukea kollegani Hannu Ripatin mainio kirjoitus, jossa hän pohtii mitä digitalisoituminen ei muuta. Mutta mietitään hetki, miten digitalisaatio oikeasti näkyy ympäröivässä maailmassamme. Suomen uuden vientiteollisuuden virta lasketaan biteissä, ja Rovion sekä Supercellin kaltaiset mobiilipelifirmat edustavat aikamme uutta Nokiaa. Kaikki uutisotsikot, keskustelupalstat ja oppikirjaesimerkit kertovat mobiilisovelluksista ja ohjelmistoista, jotka ovat uuden aikamme airuita. Tässäkö tämä siis oli? Koko tietoinen elämämme siirtyy iPhonen näytölle? Digitalisaation tarkoitus on helpottaa ja sujuvoittaa elämää. Usein tämä tapahtuu niin, että näkyvästä tehdään näkymätöntä. Taksimatka pitäisi maksaa, paitsi että se hoitui jo Uber-sovelluksen [...]

Ihmisen logiikka, datan logiikka

2016-02-18T23:29:10+02:00April 23rd, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: , , , , |

Pizza & kebab. Kukkakauppa, lahjatavaraliike ja hautaustoimisto. Kodinkoneliike ja rautakauppa. Kello & Kemikalio. Tuttu näky lähes jokaisen suomalaisen paikkakunnan keskustassa. Pienellä paikkakunnalla eivät yhden asian yritykset ole menestyskelpoisia, kun asiakaskunta ei vaan riitä. Edellä mainitut yhdistelmät tuntuvat ihmisaivoille ihan järkeviltä. Niissä on jonkinlainen konseptuaalinen yhteys, jonka tuntuu meistä loogiselta. Mielenkiintoiseksi tämä menee siinä vaiheessa kun iso pojat, ison datansa kanssa, rupeavat analysoimaan ja tunnistamaan yhdistelmiä, jotka jostain syystä vain toimivat, vaikka ne tuntuvat ihmisaivoilla täysin epäloogisilta. Joku algoritmi jossain kertoo, että jääkiekko ja leikkuupuimurit, remontointi ja mausteet tai ravit ja kirjanpito ovat kaupallisesti potentiaalisia yhdistelmiä. Kiinnostavaa nähdä miten toimialojen rajat, arvoketjut ja strategiat laaditan kun tavoiteltava lopputulos vastaa datan logiikkaa, ei ihmisen. Opimmeko ajattelemaan uudella tavalla ja katsomaan asioita uusista [...]

Mitä digitalisoituminen ei muuta?

2017-01-26T09:07:20+02:00April 15th, 2015|Categories: Fieldnotes|Tags: , , , , , , , , |

Digitalisoituminen muuttaa toimintaympäristöämme, julkishallinnon palvelukulttuuria, maailmaa, kaikkia toimialoja, työelämää, liiketoimintalogiikkaa, rakentamisen toimintakulttuuria, sisältöjä, asiakkaiden ostokäyttäytymistä, kysynnän luonnetta ja arkea. Ilmiöitä tarkastellessa on yleensä hyvä myös pohtia mihin kyseinen asia ei tule vaikuttamaan, jotta näkee kokonaiskuvan eikä vain sokeasti katsele yhdestä näkökulmasta. Pistin toimiston tussitaululle viikko sitten haasteen: “Mitä digitalisoituminen ei muuta?”. Ajatuksia kertyi iso kasa, tässä muutamia perustelujen kera sekä lista muista taululla olleista. Rikkaus Riippumatta onko tilillä euroja, dollareita vai bitcoineja, toisilla niitä on enemmän toisilla vähemmään. Hiljaisuus Hys! Ystävyys Ystävyyteen tarvitaan edelleen kaksi ihmistä, aikaa, luottamusta ja kommunikaatiota. Vanhemmuus Vanhemmuus on rakkautta, vastuuta ja huolenpitoa välineistä riippumatta. Liikkuminen Jos haluat paikasta A paikkaan B, joudut liikkumaan. Aika Sekunteja, minuutteja, tunteja, päiviä, kuukausia, vuosia… Muistot Kuvia, videoita ja tekstiä [...]