Tähän mennessä tehty digitalisointi on luonnollisesti ollut hyvin teknologiapainotteista. Verkkokaupat, CRM:t, sovellukset ja integraatiot eivät synny ilman teknistä suunnittelua ja ohjelmointia.
Ihan samoin on tapahtunut kaikilla muillakin toimialoilla. Rautateitä varten piti rakentaa rataa, asemia ja kalustoa. Autoilua varten on pitänyt rakentaan teitä, parkkipaikkoja ja autoja eri muodoissa. Jossain vaiheessa kuitenkin aina päädytään pisteeseen, jossa tarve uuden rakentamiselle vähenee koska suurin osa on jo olemassa. Toki uusia teitä aina rakennetaan, mutta vain murto-osa suhteessa koko tieverkostoon.
Miten käy digitalisoinnissa? Olemmeko jo tilanteessa, jossa teknologiaa on riittävästi pystyssä ja uuden tekeminen vähenee? Vai meneekö vielä toiset 25 vuotta ennen kuin rakennusvaihe kääntyy ylläpito- ja täydennysvaiheeksi?
Muutamia argumentteja puolesta ja vastaan:
– Teknologiaan on investoitu valtavasti, joten enemmin tai myöhemmin organisaatioilla ei ole enää mahdollisuutta saman tasoisiin investointeihin. Investoinnit on saatava poikimaan.
– Uusia parempia ja kehittyneempiä teknologioita kehitetään koko ajan. Jos yksikin kilpailija saa etua jostain uudesta teknologiasta, on muidenkin hypättävä mukaan.
– Jo perusasioiden pyörittämistä varten tarvitaan todella monta erilaista teknologista ratkaisua ja niiden yhteentoimivuutta. Kokonaisuus on väistämättä niin monimutkainen ja riippuvaisuuksia on joka suuntaan, että kehitysvauhti hidastuu vääjäämättä. Jokainen muutos on suurempi kuin osiensa summa.
– Datasta, puhumattakaan tekoälystä, ei ole vielä otettu juuri mitään irti. Käytännössä kaikki datan hyödyntämiseen tarvittava osaaminen ja teknologia on jo tiedossa. Hyödyntämiseen menee kuitenkin vähintään seuraavat 10 vuotta.
– Muutamaan poikkeusta lukuunottamatta suomalaiset firmat eivät tule pärjäämään data ja tekoäly -kilpailussa. Pienellä markkinalla ei vain ole resursseja panostaa näihin riittävästi. Esimerkkinä vaikkapa Teslan tuhatpäinen teköaly-tiimi ja koko autokannasta kerättävä data. Pitää siis keksiä muita keinoja.
– Teknologia yleistyy ja samanlaistuu kovaa vauhtia. Kaikilla on siis mahdollisuus ostaa palveluna samat teknologiat ja kilpailuetua ei sitä kautta enää synny. Sitä pitää silloin yrittää löytää teknologian ulkopuolisista asioista, vaikka liiketoimintamalleista, brändeistä, asiakaskokemuksesta ja läpinäkyvyydestä.
– Toimialat ja yritykset jakaantuvat kahtia. Niihin joissa teknologista voidaan edelleen rakentaa kilpailuetua ja niihin, joissa teknologia on vain kilpailukyvyn lähde. Ensimmäisen panostavat entistä enemmän, toiset pitävät perusteknologiat kunnossa, mutta kilpailuetu syntyy jossain muualla.