Kehitys2021-06-04T10:13:26+02:00

Passi & Ripatti

Ihmisläheistä liiketoiminnan muotoilua

Tähän englanniksi joku naseva lause, jossa innovaatio, tulevaisuus, digi jne…

Rakas vierailija,

Yläpuolella pitäisi olla lause, johon on valittu ajankohtaisia sanoja, jotka kertovat mitä Passi & Ripatti tekee, mutta eivät kuitenkaan sano oikeasti mitään.

Sellainen tuntui kuitenkin turhakkeelta, joten kerromme asiamme hieman pidemmin.

Passi & Ripatin tehtävä tässä maailmassa on auttaa muuttamaan sinun asiakkaittesi tarpeet ja tunnot tekemiseksi. Nimittäin sinun ja työkavereittesi tekemiseksi, jonka avulla palvelet asiakkaitasi paremmin ja sinun bisneksesi kehittyy.

Pääasiassa käytämme tähän muotoilun menetelmiä, joiden joukkoon sekoitamme kaikkea muuta mitä olemme työuriemme aikana tehneet: johtamista, luovuutta, teknologiaa ja teatteri-ilmaisuakin.

Tämä yhdistelmä johtaa siihen, että meidän kanssa et valitettavasti pääse kaikkein helpoimmalla. Vaadimme itseltämme paljon ja odotamme sitoutumista myös sinulta.

Jos haluat tehdä asiat kuten ne on aina ennenkin tehty, niin emme todennäköisesti ole oikea kumppani sinulle. Jos taas haluat oppia katsomaan ympäröivää maailmaa ja asiakkaitasi uudella tavalla, haastaa oman ajattelusi ja olet valmis uudistumisen tielle, olisi mukava tavata.

Omasta mielestämme meistä on eniten hyötyä pitkässä ja syvässä yhteistyösuhteessa, mutta se on vain meidän mielipiteemme. Oikeita mielipiteitä voit kysyä vaikkapa Raksystemsin varatoimitusjohtaja Hannu Lankiselta, Finnparkin Ali Lattuselta tai Vierumäen asiakkuusjohtaja Mikko Ahoselta. Toivottavasti he kehuvat meitä maasta taivaaseen…

Alta löydät muutaman esimerkin tekemästämme työstä ja lopusta yhteystiedot, jos tuntuu siltä, että meistä voisi olla apua bisneksissä.

Ystävällisin terveisin,

Passi, Ripatti & Saari

Järjetön määrä ennakkotilauksia mobiilisovelluksen kautta Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Digiloikkaa on tehty yhdessä vuodesta 2014 lähtien.

Hesburger

Kahden viikon sykleissä toteutuvaa palvelukehityksen ja markkinoinnin yhteispeliä, jolla tehdään kovaa tulosta. Passi & Ripatti on ollut suunnittelemassa, rakentamassa ja ohjaamassa alusta lähtien kehitysmallia ja sen lopputulemia.

Yhä fiksumpia liikkumisen ja pysäköinnin konsepteja ja palveluita matkaketjuja unohtamatta. Tamperelaisten kanssa on aina mukava tehdä hommia!

Finnpark & Moovy

Liiketoimintakonseptista ja palveluvisiosta lähtien Passi & Ripatti on ollut osana Moovyn tiimiä. Näkyvimpänä ilmentymänä Moovy-mobiilisovellus, joka on hyvää vauhtia vyörymässä Tampereelta ympäri Suomen toimivaksi pysäköinnin ja liikkumisen alustaksi.

Ensin oli Restamax, nyt on NoHo - yli 200 erilaista ravintolaa, jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

NoHo

Passi & Ripatti tukee NoHo:n visiota: “Visiomme on olla Pohjois-Euroopan merkittävin ravintolatoimija. Näemme paljon mahdollisuuksia myös perinteisen ravintolatoiminnan ulkopuolella kuten suurtapahtumissa ja digitalisaatiossa, jonka avulla voimme tarjota aiempaa kokonaisvaltaisempia elämyksiä ja luoda kestäviä asiakassuhteita.”
Taloudellista, turvallista ja terveellistä asuinympäristöä koteihin ja taloyhtiöihin.

Raksystems

Passi & Ripatti on auttanut vuodesta 2017 Raksystemsin kasvun vauhdittamista uusilla palveluilla, paremmalla markkinoinnilla ja brändin kehittämisellä.

Hauskempia hetkiä hiihtäjille, marjanpoimijoille ja golffareille Suomen tunnetuimmassa aktiivisuusparatiisissa.

Vierumäki

Syvällisen asiakkaiden tarpeisiin perehtymisen kautta Passi & Ripatti on auttanut Vierumäen johtoryhmää uuden palveluvision luomisessa ja yhtenäisen kokemuksen luomisessa digitaalisesti ja Vierumäen kauniissa maisemissa.

Hyviä päiviä, ennakoivaa elämänasennetta ja yhdessä tekemistä kuntalaisille Hangosta Utsjoelle.

Kuntaliitto

Uusien toimintamallien ja työkalujen kehittämistä Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien toiminnan kehittämiseksi.

OP

Asiakastieto

Posti

YTK

Veikkaus

SKV

Ennakointi ja strategia

Ennakointi auttaa organisaatiota ymmärtämään syvällisesti liiketoimintaympäristön nykyiset ja tulevat muutosvoimat.

Tunnistamaan toimintaympäristön pitkän aikavälin kulttuurillisia, sosiaalisia ja teknologisia muutosvoimia.

Fasilitoimme strategiaprosesseja ja yhdistämme ennakoinnin sekä asiakasymmärryksen osaksi yrityksen strategiaa sekä kulttuurillista muutosta.


Skenaariot, innovaatiostrategia, digistrategia, tuotestrategia, strateginen asiakaskokemus, sisältöstrategia

 

Palveluvisio

Palveluvisio luo organisaatiolle yhteisen näkemyksen siitä mihin suuntaan liiketoimintaa on kehitettävä ja miten digitalisoinnissa kannattaa edetä.

Tunnistamme vaihtoehtoiset liiketoimintapositiot olemassa olevalle liiketoiminnalle ja uuden liiketoiminnan aihioille.

Määritämme keskeiset palvelukehitys konseptit sekä rakennamme pidemmän aikavälin digitalisoinnin roadmapin.


Tuote- ja palveluvisio, asiakkuusmallit

Asiakasymmärrys

Ymmärtääksemme asiakkaiden maailmaa; motiiveja, tarpeita, toiveita ja arvostuksia, paikannamme asiat, kohtaamispisteet ja elementit, joiden kautta niihin voidaan vaikuttaa.

Asiakasymmärryksen jäsentämisen tärkein tavoite on ymmärtää, missä ovat asiakkaan näkökulmasta ne potentiaaliset mahdollisuudet ja ongelmat, joita kannattaa lähteä ratkaisemaan.


Etnografiset haastattelut, havainnointi, asiakaspäiväkirjat, asiakasanalyysit, REAN-analyysit

Konseptit

Liiketoiminta- ja palvelukonseptit ovat keino konkretisoida asiat. Olemassa olevan asiakasymmärryksen ja muun BI-tiedon pohjalta luomme vaihtoehtoisia konsepteja tunnistettuihin mahdollisuuksiin / ongelmiin.

Vaihtoehtoisista konsepteista valitaan konsepti tai konseptit, joita lähdetään kirkastamaan ja implementoimaan liiketoiminta-, tuote- ja palvelutasolle.


Liiketoimintamallit, liiketoimintakonseptit, palvelukonseptit, sisältökonseptit, asiakkuusmallit

Työkalut muutoksen tekijöille

Onko sinun tehtäväsi edistää transformaatiota, digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä tai muuten vain luoda uutta liiketoimintaa?

Tutustu Passi & Ripatin käyttämiin suunnittelun työkaluihin ja tilaa kirja sekä lisämateriaalit ›

Tilaa kirja ja lisämateriaalit ›

TIIMI

Meidät löydät osoitteesta Antinkatu 1, 8. krs., 00100 Helsinki.

Janne Saari
Janne SaariBusiness Designer, CEO
Janne Passi
Janne PassiBusiness Creative
Hannu Ripatti
Hannu RipattiBusiness Creative
Mira Punkari
Mira PunkariBusiness Artist
Ihmiset & studio ›

Field notes

Digitalisointi on ratkaisut, osa 4: Tulevaisuudessa enemmän tai vähemmän teknologiaa?

Tähän mennessä tehty digitalisointi on luonnollisesti ollut hyvin teknologiapainotteista. Verkkokaupat, CRM:t, sovellukset ja integraatiot eivät synny ilman teknistä suunnittelua ja ohjelmointia.

Ihan samoin on tapahtunut kaikilla muillakin toimialoilla. Rautateitä varten piti rakentaa rataa, asemia ja kalustoa. Autoilua varten on pitänyt rakentaan teitä, parkkipaikkoja ja autoja eri muodoissa. Jossain vaiheessa kuitenkin aina päädytään pisteeseen, jossa tarve uuden rakentamiselle vähenee koska suurin osa on jo olemassa. Toki uusia teitä aina rakennetaan, mutta vain murto-osa suhteessa koko tieverkostoon.

Miten käy digitalisoinnissa? Olemmeko jo tilanteessa, jossa teknologiaa on riittävästi pystyssä ja uuden tekeminen vähenee? Vai meneekö vielä toiset 25 vuotta ennen kuin rakennusvaihe kääntyy ylläpito- ja täydennysvaiheeksi?

Muutamia argumentteja puolesta ja vastaan:

– Teknologiaan on investoitu valtavasti, joten enemmin tai myöhemmin organisaatioilla ei ole enää mahdollisuutta saman tasoisiin investointeihin. Investoinnit on saatava poikimaan.

– Uusia parempia ja kehittyneempiä teknologioita kehitetään koko ajan. Jos yksikin kilpailija saa etua jostain uudesta teknologiasta, on muidenkin hypättävä mukaan.

– Jo perusasioiden pyörittämistä varten tarvitaan todella monta erilaista teknologista ratkaisua ja niiden yhteentoimivuutta. Kokonaisuus on väistämättä niin monimutkainen ja riippuvaisuuksia on joka suuntaan, että kehitysvauhti hidastuu vääjäämättä. Jokainen muutos on suurempi kuin osiensa summa.

– Datasta, puhumattakaan tekoälystä, ei ole vielä otettu juuri mitään irti. Käytännössä kaikki datan hyödyntämiseen tarvittava osaaminen ja teknologia on jo tiedossa. Hyödyntämiseen menee kuitenkin vähintään seuraavat 10 vuotta.

– Muutamaan poikkeusta lukuunottamatta suomalaiset firmat eivät tule pärjäämään data ja tekoäly -kilpailussa. Pienellä markkinalla ei vain ole resursseja panostaa näihin riittävästi. Esimerkkinä vaikkapa Teslan tuhatpäinen teköaly-tiimi ja koko autokannasta kerättävä data. Pitää siis keksiä muita keinoja.

– Teknologia yleistyy ja samanlaistuu kovaa vauhtia. Kaikilla on siis mahdollisuus ostaa palveluna samat teknologiat ja kilpailuetua ei sitä kautta enää synny. Sitä pitää silloin yrittää löytää teknologian ulkopuolisista asioista, vaikka liiketoimintamalleista, brändeistä, asiakaskokemuksesta ja läpinäkyvyydestä.

– Toimialat ja yritykset jakaantuvat kahtia. Niihin joissa teknologista voidaan edelleen rakentaa kilpailuetua ja niihin, joissa teknologia on vain kilpailukyvyn lähde. Ensimmäisen panostavat entistä enemmän, toiset pitävät perusteknologiat kunnossa, mutta kilpailuetu syntyy jossain muualla.

 

Digitalisointi on ratkaistu, osa 2: Monoliitit ja ekosysteemit

Digitalisointiin liittyviä palveluita tarjoavien tahojen markkina kypsyy ja liikesuunta näyttää olevan kovaa vauhtia kohti “kaikki samalta luukulta” -tarjoomaa. Strategiat, muotoilut, käyttöliittymät, frontit, backit, datat ja AI:t – kaikkia on oltava tarjolla. Toimijat näyttävät lähestyvän yhden luukun -periaatetta kahdella tavalla.

Vaihtoehto A: Monoliitit
Tieto, CGI, Solita, Gofore, Siili, Reaktor, Futurice, Vincit (sis. Bilot / Motley), Accenture yms. Yksi brändi, jonka alta saa kaiken.

Vaihtoehto B: Ekosysteemit

  • Fusion ekosystem
  • Hellon & Graend
  • Luoto Company ja kumppanit
  • The North Alliance (Suomessa DK&A ja Bob the robot)
  • Loihde (Advisory, Analytics, Factor, Trust)
  • Futurice (Aito.ai, Columbia Road, Meltlake, Recordly, Thriv, Vuono)

Puuttuuko listasta vielä joku olennainen ekosysteemi?

Muutamia mielenkiintoisia hajahuomioita:

  • Ainakin Reaktor ja Futurice siis etenevät sekä monoliitilla että ekosysteemillä. Reaktor vielä lisäksi koukkaa luovan markkinoinnin mukaan peliin Reaktor Creativella.
  • Muutama toimija on napannut tarjontaan mukaan brändi- ja markkinointiosaamista (knowit + Marketing Clinic, The North Alliance & Bob the Robot, Reaktor Creative)
  • Pienempienkin puolella tapahtuu, esimerkkinä vaikkapa Geniemin ja Franticin yhdistyminen. Taustalla pääomasijoittaja Saari Partners, joten lisää kauppoja odotettavissa.
  • Luoto-ekosysteemissä periaatteena näyttää olevan pienempi yksikkökoko ja omistajuuden jakaminen tekijöille

Muutama seuraava vuosi taitaakin toimialalla mennä yrityskauppojen ja ekosysteemien kasvattamisen parissa. Päästäänkö tälläkin toimialalla siihen, että jäljelle jää kourallinen isoja, jotka jakavat suurimman osan markkinasta keskenään?

Onko digitaalisessa maailmassa luksusta?

Käsilaukku, auto, ravintola, hotelli, kello – ainakin näitä kaikkia on tarjolla tavis- ja luksusversiona. Osassa luksusta saa rahalla, toisissa pitää vielä sen lisäksi päästä piireihin.

Itse luksuksen lähdekin vähän vaihtelee. Välillä se on parempia ominaisuuksia, laadukkaampia materiaaleja ja parempaa palvelua. Toisinaan se on taas puhtaasti mielikuvaa ja brändiä.

Youtubesta ei ole olemassa kullalla päällystettyä versiota. Sähköposteihin ei saa lisää vauhtia millään. Spotify ei tarjoa parempaa musiikkia 1000 € kuukausimaksua vastaan.

Missä on digitaalisen maailman luksus? Ei ole? On? Hyvä vai huono asia?

Osallistu keskusteluun LinkedInissä

Hypoteesi: digitalisointi on ratkaistu

Keskustelimme alkuviikosta yhtiökumppaneiden kanssa bisneksistä ja digitalisoinnin nykytilasta. Oma johtopäätökseni keskusteluista, markkinan ja toimijoiden arvioinnista oli, että digitalisointi on käytännössä ratkaistu.

Perustelut hypoteesille ovat seuraavat:

  • Digi- ja IT-toimijoiden markkina on kypsymässä kovaa vauhtia ja toimijat vähenevät yritysostojen ja fuusioiden kautta
  • Pienet ja erikoistuneet firmat ovat vähitellen yhdistyneet isompien kanssa. Ennen oli erikseen analytiikka- some-, applikaatio yms. firmoja, mutta nyt ne ovat osa perushommia, jota kaikki tarjoavat.
  • Alan isoilla toimijoilla on käytännössä sama tarjooma, mutta vähän eri nimillä ja painotuksilla (business design, palvelumuotoilu, ohjelmistokehitys, pilvipalvelut, data, ylläpito). Todellisuudessa kyvykkyydet ovat vielä vähän eri tasoilla, mutta ainakin markkinointiteksteihin osataan kirjoittaa samat asiat.
  • Pääsääntöisesti tiedetään mitkä bisneksessä käytettävät teknologiset palikat ovat (ERP, CRM, PIM, verkkokauppa, maksaminen, tunnistautuminen, asiakasrajapinnan palvelut, markkinoinnin automaatio yms.). Eli tiedetään mistä digitalisointi teknisesti koostuu.
  • Päätelaitteet ovat vakiintuneet, eikä uusia näytä olevan tulossa. VR/AR olisi mahdollinen uutuus, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että siitä ei tule massan käyttämää päätelaitetta vaan pikemmin erikoistapaus esim. teollisuudessa.
  • Kaikki toimialat ovat vetäneet vähintään yhden kierroksen digitalisointia, osa kaksi tai kolme.
  • Periaatteessa kaikilla firmoilla on kyvykkyys tuottaa riittävän hyviä palveluita / softaa. Täyttä kuraa ei enää juurikaan näy.
  • Toimialoilla on paljon in-house osaamista ja se näyttää kasvavan sekä parantuvan jatkuvasti. Fiksua, jotta osaaminen pysyy siellä missä sen kuuluukin olla.
  • Isot, yhden aiheen pöhinät ovat vähentynyt. Ennen kuljettiin pöhinästä toiseen (mm. wap, web2.0, some, älypuhelin, analytiikka, palvelumuotoilu, sovellukset). Yksi pöhinä saattoi kestää useamman vuoden, jolloin se saavutti edelläkävijöiden lisäksi myös vähän hitaammin lämpenevän porukan. Uusimmat pöhinät (mm. metaverse, tekoäly) ovat jääneet lyhytaikaisiksi, eivätkä siten saavuttaneet riittävää massaa.

Noin 25 vuotta siihen näköjään meni. Toki olen itsekin käyttänyt tietokonetta ensimmäisiä ketoja jo noin 35 vuotta sitten, mutta lasken ensimmäiset 10 vuotta ATK-ajaksi, kun internet oli alkutekijöissään.

Mitäs sit seuraavaksi?

Ei Menikö siinä vuosi edellisestä päivityksestä. Mitäpä sitten, tänään on hyvä päivä jatkaa.

Ei Menikö siinä vuosi edellisestä päivityksestä. Mitäpä sitten, tänään on hyvä päivä jatkaa. Olemme täydessä tikissä! 😇😇😇

Käytiin moikkaamassa Helsingin ”uutta diivaa” Lailaa, joskin ilman työhön uppoutunutta Saarta (@wimmeb).

Laila on jatkumoa Kansallisoopperan -tapahtumalle, jossa viime vuonna kävimme, ja josta haettiin uusia ulottuvuuksia oopperalle ja ylipäänsä taiteelle.

Kyllä me @hannuver & @passi diggailtiin. Ehkä jonain päivänä pläjäytetään mekin jotain muuta kuin 🏼

Kaiken kaikkiaan kokemus on parasta, mitä Suomesta voit tällä hetkellä uudella tavalla katsottuna saada: säveltäjä Esa-Pekka Saarinen, dramaturgi Paula Vesala sekä vihkiytynyt teknologiatiimi @ekhocollective

Mainittakoon, että tuo tähän immersiiviseen kokemukseen vielä yhden lisäpykälän naamarien ja muun varautumisen saattelemana.

Tämä on menneen vuoden uutisoinnin kokokohta, vaikka monta naurattavaa ja joskus jopa ylpeää juttua on jäänyt jakamatta! Katsotaan tuleeko seuraava päivitys vuoden päästä vain aiemmin…

Käy diggailemassa tai kommentoimassa kuvaa Instagramissa ›
P/R Instagramissa: instagram.com/passiripatti

Tähän viikkoon on mahtunut jälleen mielenkiintoista työpajatyöskentelyä: tulevaisuusprototyypin avulla koettiin, miltä Hesburger voisi tuoksua, maistua ja tuntua vuonna 2030. Tunnelmaan virittäydyttiin tulevaisuusnäytelmän keinoin.

Tähän viikkoon on mahtunut jälleen mielenkiintoista työpajatyöskentelyä: tulevaisuusprototyypin avulla koettiin, miltä Hesburger voisi tuoksua, maistua ja tuntua vuonna 2030. Tunnelmaan virittäydyttiin tulevaisuusnäytelmän keinoin.

Käy diggailemassa tai kommentoimassa kuvaa Instagramissa ›
P/R Instagramissa: instagram.com/passiripatti