Myönnän, en ymmärrä avoimen data periaatetta ihan kokonaan. Siis ymmärrän kyllä, että tavoitteena on että julkisen sektorin dataa avataan ja tuodaan teknisesti saataville.
Ymmärrän myös, kun avoimen datan puolestapuhujat kertovat mitä hyötyä siitä on. Kansalaiset pysyvät paremmin perillä julkisen sektorin toiminnasta, yritykset voivat kehittää uutta liiketoimintaa dataa hyödyntäen ja avoimuus on yleisesti hyvä asia.
Ymmärrän myös, että jokainen Suomeen veroja maksava henkilö ja yritys on omalta osaltaan osallistunut datan tuottamisen kustannuksiin, joten on reilua että verorahoilla jalostettu informaatio palaa näin meidän kaikkien käyttöön.
Mutta sitä en ymmärrä, että miksi julkinen sektori antaa datansa ilmaiseksi kaikkien käyttöön, kun toisaalla kansainväliset suuryritykset kauhovat kaksin käsin varastoihinsa kaiken datan mitä ne suinkin pystyvät keräämään.
Miksi ne kauhovat dataa? No, koska katsovat sen olevan nyt ja tulevaisuudessa helvetin arvokasta.
Sanoisin, että melkoinen ristiriita. Toinen jakaa dataa ilmaiseksi ja toinen kerää dataa kuin viimeistä päivää. Minun kiinnostukseni herää heti, kun kaksi tahoa toimii jossain asiassa täysin päinvastaisella tavalla.
Datan saattaminen veronmaksajien käyttöön on varmasti perusteltu asia. Sama periaate pätee fyysiseen maailmaan. Kaikki maksavat kykynsä mukaan, jotta meillä on käytössä teitä, viemäreitä, kouluja ja poliiseja, joista kaikki yhdessä hyödymme. Ainoastaan yksi pieni käytännön ero: fyysisen maailman asiat ovat paikallisia, kun taas dataa ei paikka rajoita.
Parempi näkyvyys julkisen sektorin toimintaan on myös varmasti kannatettavaa. Kansalaiset ja yritykset voivat olla varmoja siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja viranomaiset hoitavat hommansa sovittujen käytäntöjen ja aikataulujen puitteissa.
Yksittäisissä tapauksissa uskon myös siihen, että datan avaaminen synnyttää merkittävää uutta liiketoimintaa tai yleishyödyllisiä palveluita, kuten tavoitteena on. Kuulostaa varsin reilulta, että kuka tahansa voisi napata avointa dataa ja luoda uutta.
Teoriassa data on samaa kaikille. Yksi itsenäinen kehittäjä voi innovoida siinä missä suuryrityskin. Valitettavasti käytännössä vain näin ei ole. Isojen datamäärien hyödyntäminen vaatii valtavia investointeja ja resursseja siinä missä mikä tahansa muukin suuren luokan toiminta.
Google, Facebook, Amazon, IBM, kansainväliset finanssialan yritykset ja vastaavat tahot ovat ainakin tällä hetkellä databisneksen johtavia toimijoita, joilla on käytössään riittävät resurssit todella ison datan hyödyntämiseen. Mitä enemmän dataa on tarjolla, sitä enemmän ne pystyvät hyötymään siitä ja kehittämään uutta liiketoimintaa asemansa paaluttamiseksi.
Julkisen datan avaaminen ei siis ainoastaan hyödynnä suomalaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä, vaan se myös antaa suuryrityksille mahdollisuuden kauhoa lisää dataa omaan käyttöönsä. Näillä suuryrityksillä ei ole mitään velvollisuutta avata omaa dataansa tai antaa julkisen datan hyödyntämisestä saavutettuja hyötyjä takaisin. Potentiaalisesti lopputulos on, että annamme datan ilmaiseksi hyötymättä siitä itse mitenkään.
Ei ole vaikea nähdä miksi databisneksessä olevien yritysten kannattaa lobata avoimen datan puolesta. Heillä on käytössään resurssit, teknologiat ja patentit, joilla datan jalostusarvoa nostetaan. Mitä enemmän dataa on tarjolla, sitä enemmän he hyötyvät.
Jos ajatukset ovat täysin pielessä, niin kertokaa ihmeessä missä kohtaa menee vikaan. Jos taas siinä on jotain perää, niin olisiko korkea aika pohtia miten data saadaan veronmaksajien käyttöön niin, että emme luovuta arvokasta tulevaisuuden resurssia koko maailmalle ilman riittävää korvausta?
Ai että suuryritykset oikein tahkoaa rahaa meidän datalla? Tohtisitko kertoa jonkun esimerkin?
Lähinnä ainut “arvokas” data mitä ollaan laitettu jakoon on maanmittauslaitoksen karttadatat. Joku suuyritys taisi silti ajella autolla meidän teitä läpi, jotta saatiin katutasosta kuvia.
Omien kokemusten mukaan nämä avoimen datan hankkeet ovat nimenomaan sopivia perus sovelluskehittäjille. Mulla on esim. scripti, joka hakee tosta maanmittauslaitoksen topodatasta hyviä laskettelupaikkoja jyrkkyyden perusteella. Eli siinä etsitään vaan maastosta paikkoja, joissa on tarpeeksi jyrkkää, ja sitten katsotaan kartalta, että jaksaisikohan tuonne mennä.
Samanlaiset fiilikset noista kaikista muistakin avoimen datan palveluista. Joku yksittäinen sovelluskehittäjä voi tehdä sovelluksen, joka tsekkaa vaikka bussiaikataulut läheltä tms. Jos joku suuryritys vaivautuu integroimaan suomen bussiaikatauluja sovellukseensa, niin puhutaan kyllä melkoisesta voitosta. Esim. tälläinen feature on niin pieni, että aika harva firma jaksaa alkaa 1. selvittämään mistä sitä dataa saataisiin. 2. neuvottelemaan hinnasta. Jos joku nyt vaikka ilmaiseksi tämän homman lisäisi, niin hyvä.
Laajemmassa mittakaavassa suuret firmat tulevat tekemään dataa avoimella datalla niin, että he tarjoavat projekteja julkiselle puolelle sen avoimen datan päälle. Nyt kun data on avointa, niin projektien vaatimusmäärittelyt jne. ovat paljon selkeämpiä, ja kuka tahansa voi arvioida että onko ne mahdollista toteutaa, ja tehdä tarjouksen. Tämä toivottavasti johtaa kilpailun lisääntymiseen. Ideaalimaailmassa meillä olisi joukko innokkaita sovelluskehittäjiä, jotka tekisivät paremman tarjouksen, kuin Accenture / Tieto.
Olet oikeassa, eivät ne suuryritykset vielä tahkoa rahaa julkisen sektorin datalla kun ei sitä ole ollut saatavilla. Google, Facebook, Amazon yms. perustuvat siihen että hyödyntävät ihmisten tekemään työtä datan muodossa (klikit, sisällöt, status-päivitykset, tykkäykset, arvostelut jne.) Joten mikä estaa niitä tekemästä samaa julkisen sektorin datalle kun sitä on saatavilla? Eli ottavat ilmaiseksi saatavilla olevaa dataa, tekevät sillä bisnestä ja optimoivat liiketoimintansa niin, että rahat valuvat muille maille.
Haluaisinkin, että tämä keskustelu käydään ennen kun sitä arvokasta dataa avataan enemmän. Jossain vaiheessa sitten huomataan, että hups! sinne meni datat ja mitään ei voi enää tehdä. Valitettavasti tuntuu siltä että nykyään monessa hankkeessa ollaan hyvin jumissa toimittajien kanssa jo pelkän softan osalta. IT-firmoilla on ns. lupa laskuttaa koska heillä on niin tiukka ote julkisen sektorin softista esim. terveydenhuollon puolella.
Pelkään, että sama käy datan osalta ja huomaamme jossain vaiheessa että ainostaan isoilla firmoilla on niin tiukka ote datan murskaamisessa että olemme taas senkin suhteen lirissä.
Mitä tulee pienten kehittäjien tekemään bisnekseen ja innovointiin, niin olen ehdottomasti sen kannattaja. Siellä sitä uutta ja hyödyllistä syntyy työn ja myös verojen muodossa.
Mitä jos tuo avoin data on vähän kuin ilmainen viina firman pikkujouluissa? Että kun ei ole tottunut ilmaisen viinan tarjontaan tulee helposti vedettyä kaksin käsin ihan likaa, vain siksi että hei se on ilmaista. Viinaa joka ei maksa mitään. Tavatonta ja ihmeellistä. Ehkä jopa ennenkuulumatonta (jonkun henkilön henkilökohtaisesta kokemattomasta näkökulmasta siis, kuvitteellisesti).
Sitten kun sitä on tottunut siihen, että viinaa on ilmaiseksi tarjolla, kun on kokemusta useammasta pikkujoulusta ja kesäjuhlista, ei enää olekaan tarvetta kiskoa häppää nuppiin kuin sekopää vaan voi käyttäytyä rauhallisemmin. Ei se viina juomalla lopu, eikä sitä ole pakko juoda niin paljon kuin vaan pää tai maksa kestää. Tehtävä ei ole yrittää saada viina loppumaan.
Että olisiko tuo datan avaaminen vähän kuin ilmaista viinaa firman pippaloissa? Että nyt kun sitä saa, niin pitää ottaa vaikkei välttämättä oikein tiedä miksi, mutta koska se on ilmaista niin viedään. Paljon.
En tiedä. Tulipa vaan mieleen tällainen.