Mahdanko olla yksin sen kanssa, että mielestäni Suomen kansallisoopperassa on äärimmäisen suuri virhe katselukokemuksessa. Joku on mennyt ja laittanut tapahtuman kulun kuvaavan tekstityksen näyttämön yläreunaan. Sen lisäksi, että itse näytelmän lisäksi katsoja voi hetkellisesti katsastaa orkesteria ja palata sen jälkeen taas katsomaan näytelmää, joutuu katsoja nyt kurkistamaan toisinaan myös (osa varmasti aika useinkin) näyttämön yläreunaan ymmärtääkseen tapahtumien kulun (oletan, että libretto on jäänyt lukematta eikä näytelmäkään ole entuudestaan tuttu).
Ehdotankin, että oopperan näyttämösuunnittelija ottaa reilusti telkkarista mallia ja siirtää tekstityksen “kuvan” alareunaan. Näin katsojan ei tarvitse silmäillä kuin kahteen korkeuteen ja takuu varmasti katselukokemus paranee.
Yritykset: Suomen kansallisooppera
ps. Pahoittelen – kuvia ei oopperassa missään nimessä saisi ottaa. En vain mitenkään muuten olisi saanut näin helposti kuvattua ongelmakohtaa.
Kanssasi samassa näytöksessä istuneena ihmettelin samaa. Ja mietin toimisivatko vaikkapa sellaiset AR-lasit jotka tunnistaisivat laulavan hahmon sijainnin lavalla ja lisäisivät hänen viereensä puhekuplan..? Oikea vaihtoehto on tietenkin opiskella Italiaa, ja tutkia librettoa hartaasti ennen esitystä – ja katsella sitten huvittuneena kun sivistymätön rahvas tuijottaa katonrajaan kolme tuntia :D
Joo näinhän se on – italian kursseille vaan niin loppuu se valittaminen. ,)
Tota AR puolta vois miettiä enemmänkin. Voisin kuvitella, että oopperan puolelta löytyy kokeellisen tekemisen ihmisiä jos jostain. Katsojista joku olisi varmasti valmis maksamaan jopa siitä, että ko. esityksellä olisi onnellinen loppu…
Olettaisin,että oopperan kannattaisi palvella juuri teitä satunnaisia mahdollisimman hyvin. Eiköhän librettoa sujuvasti lukevat gurut ole muutenkin hallussa.
Hannu: Kyllä, juurikin näin.
En ole samaa mieltä, koska en halua mitään tekstilaitetta keskelle näkökenttää häiritsemään. Näin se on hoidettu tietääkseni jokaisessa oopperatalossa ja mielestäni ihan hyvästä syystä: tekstitys on hyvää palvelua, jolle ei kuulu keskeinen asema esityksessä.
Oopperan kävijöistä valtaosa on vakkareita. Siitäkin näkökulmasta on ihan perusteltua palvella juuri heitä erityisen hyvin (eli ei ainakaan heikentää kokemusta). AR rillit kadunmiehille voisikin olla seuraava hauska askel ja niitä odotellessa voi taviksetkin opetalla libreton pääkohdat ja tyytyä pällistelemään yläviistoon (tai seurata tekstiä käsiohjelmasta).
Paavo,
hyvä, että saadaan kokeneemman kävijän kommentit. Eiköhän tässä päästä hyvinkin siihen lopputulokseen, että palvelumuotoilun näkökulmasta kyseessä on kaksi eri asiakaspersoonaa.
Miten palvellaan molempia niin, että kokeneet saavat haluamansa kokemuksen ja noviisit tajuavat edes jotain, jotta heidät saa tulemaan uudestaan paikalle.