Vesivahinko on aina yhtä ihana yllätys ja niin viimeksikin kun saimme likavedet korkojen kera keittiön lattialle. Korjaustyöt sujuivat ihan kohtalaisesti, mutta vanha laattamalli oli tietysti lopetettu. Varalaattoja ei ollut kuin muutama, joten jouduimme hieman improvisoimaan.

Lattiaa purettaessa löytyi lattialevyn alta vanhan Hesari vuodelta 1924, joka toimikin insipraationa kun ratkaisimme miten eriväriset uudet laatat fiksuimmin lattiaan asetellaan.

Yksi talon rakentajista on ollut minun iso-isoisäni, joten voihan olla, että juuri hän on lehden tilkkeeksi laittanut. Propsit Papalle ja muille työmiehille, valitettavasti minun töistäni ei taida jäädä jälkipolville yhtään mitään.

Tarvitseeko jälkipolville edes jäädä mitään, vai onko se vain vanhan maailman tottumus?